Miten varmistetaan verkkoapaveluiden käytettävyys toimintarajoitteisille käyttäjille?
On todennäköistä että meistä käyttäjistä kaikki kohtaavat jossain vaiheessa elämäänsä saavvutettavuushaasteita verkkopalveluiden kanssa. Sitä varten on lainsäädännössäkin otettu kantaa kaikkien kansalaisten pääsyyn ainakin viranomaisten palveluihin.
Suomessa on määritelty laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Siinä on otettu myös kantaa saavutettavuude edellytyksiin. Linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Yli miljoona ihmistä tarvitsee saavutettavampia verkkopalveluita. Tällä hetkellä käyttäjäjoukko on todellakin yli miljoona ihmistä ja väestön ikääntymisen myötä joukko kasvaa edelleen.
Esimerkkejä käyttäjäryhmistä ovat:
luki- ja oppimisvaikeudet
keskittymisvaikeudet
mielenterveysongelmat
muistihäiriöt
heikentynyt näkö
kuulovammat ja kuurous
fyysiset ja motoriset rajoitteet
kehitysvammat
heikko suomen kielen taito
tottumattomuus digitaalisten palvelujen käyttöön
muut mahdooliset tilapäiset haasteet
Viranomaisten verkkosivusto saavutettavuuteen löytyy: www.saavutettavuusvaatimukset.fi
Lainsäädännön taustalla on kansainvälinen ohjeisto Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1. Se on suunniteltu tekemään verkkosisältö saavutettavammaksi toimintarajoitteisille ihmisille. WCAG 2.1 on päivitys aiempaan WCAG 2.0 -versioon, ja se sisältää laajennuksia ja parannuksia, jotka vastaavat paremmin nykyaikaisia verkkoteknologioita ja digitaalisen sisällön käyttäjien tarpeita.
WCAG 2.1:ssä on kolme pääkriteerien tasoa: A, AA ja AAA. Nämä tasot määrittävät, kuinka helppokäyttöinen ja saavutettava verkkosisältö on:
Taso A: Perustason saavutettavuusvaatimukset. Tämän tason noudattaminen on välttämätöntä, jotta verkkosisältö olisi perusmäärin saavutettava.
Taso AA: Keskitason saavutettavuusvaatimukset. Tämä taso sisältää A-tason vaatimukset ja lisäksi muita suosituksia, jotka parantavat saavutettavuutta merkittävästi. Monet lait ja ohjeistot vaativat vähintään AA-tason noudattamista.
Taso AAA: Korkeimman tason saavutettavuusvaatimukset. Tämä taso sisältää kaikki A- ja AA-tason vaatimukset sekä vielä tiukempia suosituksia. AAA-taso ei ole aina täysin toteutettavissa kaikille verkkosivustoille, mutta se tarjoaa tavoitteita, jotka parantavat saavutettavuutta mahdollisimman paljon.
WCAG 2.1:ssä korostetaan neljää perusperiaatetta, joiden mukaan verkkosisällön tulisi olla:
Havaittavissa: Käyttäjien tulee pystyä havaitsemaan sisältö aisteillaan.
Hallittavissa: Käyttäjien tulee pystyä hallitsemaan verkkosivuston toimintoja.
Ymmärrettävä: Tiedon ja käyttöliittymän käyttö on oltava ymmärrettävää.
Robusti: Sisällön tulee olla riittävän robustia, jotta sitä voidaan luotettavasti tulkita erilaisilla laitteilla ja apuvälineillä.
WCAG 2.1:n noudattaminen ei ainoastaan paranna toimintarajoitteisten käyttäjien kokemusta, vaan se hyödyttää kaikkia käyttäjiä ja tekee verkkosisällön saavutettavammaksi laajemmin. Lisäksi monet maat ja alueet vaativat lain tai asetusten kautta, että julkisen sektorin ja tietyt yksityisen sektorin verkkopalvelut noudattavat WCAG-ohjeistuksia.
Viranomaispalveluissa saavutettavuuden huomioiminen on välttämätöntä. Saavutettavuutta sovelletaan seuraaviin ryhmiin.
1) viranomaisen digitaalisiin palveluihin
2) julkisoikeudellisen laitoksen digitaalisiin palveluihin
3) yrityksen, säätiön, yhdistyksen ja muun yhteisön digitaalisiin palveluihin, joiden kehittämisen tai käytön rahoittamiseen osallistuu viranomainen vähintään puolella kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista
4) vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja tunnistuspalvelun tarjoajien tunnistuspalveluihin sekä verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelun kautta käytettäviin digitaalisten palvelujen osiin, joilla voidaan hoitaa maksutoimeksiantoja
5) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien digitaalisiin palveluihin siltä osin kuin niiden tarkoituksena on tarjota vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alan palvelua yleisölle
6) luottolaitosten, maksulaitosten, sijoituspalveluyritysten, vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten digitaalisiin palveluihin siltä osin kuin niiden tarkoituksena on tarjota palvelua yleisölle.
Lakia ei sovelleta:
1) työpaikoilla käytettäviin rajalliselle määrälle henkilöitä tarkoitettuihin intranet- ja ekstranet-verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin
Paitsi, 23.9.2019 tai sen jälkeen kokonaan uudistettuihin viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten työpaikoilla käytettäviin intranet- ja ekstranet-verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin sovelletaan saavutettavuuslain lukuja 3 ja 4.
2) varhaiskasvatuksessa , lukio, ammatillisen koulutuksen, yliopisto- ja ammattikorkeakouluissa, kun verkkosivusto tai mobiilisovellus tuotetaan varhaiskasvatuksen tai opetuksen yhteydessä ja sen käyttö tapahtuu rajatussa ryhmässä määräaikaisesti
3) julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajien digitaalisiin palveluihin
4) palveluntarjoajan verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa esitettävään suoraan aikasidonnaiseen mediaan, jota ei tallenneta säilytettäväksi ja uudelleen julkaistavaksi verkossa
5) verkkokarttoihin ja karttapalveluihin
6) sellaisiin palveluntarjoajan digitaalisessa palvelussa oleviin sisältöihin, jotka eivät ole palveluntarjoajan itsensä tuottamia, rahoittamia tai valvomia
7) kulttuuriperintökokoelmien teosten ilmentymiin, joita ei voida muuttaa saavutettavuusvaatimukset täyttävään muotoon.
Mitä saavutettavuudesta on hyötyä yritykselle?
Kuten aiemmin todettua julkisissa verkkopalveluissa kannattaa hyödyntää saavutettavuus- ohjeistuksia. Niissä on hyvin perusteellisesti mietitty saavutettavuuden sisältöä ja sitä on helppo soveltaa tietyin osin. Kannattaa tutustua lähdeaineistoon ja poimia omaan palveluun parhaita käytäntöjä.
Keskustellaan lisää saavutettavuuden sisällöistä ja vaatimuksista toimituksiin! Ole yhteydessä!